Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998, §2 sivuvelvollisuudet

Johdanto

Tällä kertaa käsittelen rakennusurakan yleisten sopimusehtojen pykälää kaksi “Sivuvelvollisuudet”. Olemme vasta alussa sopimusehtojen läpikäymisessä, ja tämä pykälä on osa lukua yksi "Urakan sisältö ja laajuus, urakoitsijan suoritusvelvollisuus". Kyseinen pykälä saattaa ensisilmäyksellä vaikuttaa sellaiselta, ettei tilaajalla ole suurta roolia hankkeen onnistumisessa, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa, että tilaajalla on merkittävä osuus myös sivuvelvollisuuksien osalta.

Tämän blogin tavoitteena on tarkastella aihetta tilaajan näkökulmasta ja pohtia, miten voimme omalla toiminnallamme mahdollistaa onnistuneen rakennushankkeen. Vaikka pykälä käsittelee urakoitsijan velvollisuuksia, se ei tarkoita, ettei tilaaja voisi edesauttaa urakoitsijan onnistumista. Käydään siis kyseinen pykälä kohta kohdalta läpi ja arvioidaan, miten tilaajan rooli nivoutuu osaksi kokonaisuutta.

Blogin lopusta löydät myös videon samasta aiheesta. Voit myös kuunnella sen Spotifysta, Työkaluja onnistuneeseen rakennushankkeeseen.

§2 Sivuvelvollisuudet

Sopimusehtojen pykälässä kaksi käsitellään urakoitsijalle kuuluvia sivuvelvollisuuksia. Alla ote pykälästä

Lähdetään purkamaan pykälää kohta kohdalta.

Työsuoritukseen liittyvien lupien hankkiminen

Urakoitsijan tulee hankkia kaikki työn suorittamiseen tarvittavat luvat. Tilaajan on kuitenkin hyvä pohtia, ovatko vastuut lupien hankkimisesta selkeästi määritelty. Aikataulusyistä voi olla perusteltua, että tilaaja valmistelisi osan luvista tai hankkisi ne ennakkoon. Selkeä vastuunjakotaulukko, jota seurataan aktiivisesti, on hyvä työkalu tässä. Lisäksi urakkaneuvotteluissa on syytä kirjata lupiin liittyvät kysymykset urakkaneuvottelupöytäkirjaan ja varmistaa, että ne käsitellään ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Urakassa tarvittavien työvälineiden hankkiminen

Kyseinen kohta velvoittaa siis urakoitsijaa hankkimaan kaikki työn suoritukseen tarvittavat välineet. Tässä kohdassa me tilaajina syystäkin luotamme siihen, että ostamme osaamista ja asiantuntijuutta kyseiseltä urakoitsijalta ja heillä on paras näkemys tarvittavista välineistä työn toteuttamiseen.

On eri asia sitten, jos me tilaajina haluamme kokeilla jotain erityistä työn suoritustapaa, joka saattaa vaikuttaa tarvittavien työvälineiden hankkimiseen. Toinen tilaajan vaikutuksen alla oleva asia on se haluammeko esimerkiksi edistää hiilijalanjäljen pienentämistä kyseisessä hankkeessa. Tämä on kuitenkin ihan oman blogin aihe.

Mutta meilläkin on tosiaan tilaajina oma roolimme myös tarvittavien työvälineiden hankkimisessa esimerkiksi minimivaatimusten, taikka uusien menetelmien käyttämisessä.

Urakassa tarvittavien mittausten suorittaminen

Urakassa tarvittavien mittausten suorittaminen on sopimusehtojen mukaan urakoitsijan vastuulla.

Kuinka me siis tilaajina voimme varmistaa, että urakoitsija onnistuu tämän osalta? Mikäli tilaajalle on vastuutettu suunnittelu, ovat nämä tietenkin yksi oleellinen osa varmistaa, että urakoitsijalla on ajantasainen tieto. Varmistetaan myös, että suunnitelmien revisionumerointi ja niiden ylläpito ovat kaikilla tiedossa ja yhteneväiset. Mittausten onnistumisen näkökulmasta oleellista on siis se, että tilannekuva on kaikilla tiedossa.

Omaa urakkaansa koskevan aikataulun laadinta

Sopimusehdoissa on ihan oma pykälänsä, jossa käsitellään vastuunjakoja aikataulun suhteen. Vastuut myös riippuvat siitä, millainen urakkamuoto hankkeelle valikoituu. Sivuvelvollisuuksissa kuitenkin vastuutetaan kukin urakoitsija vastaamaan oman työsuorituksen osalta aikataulustaan.

Mitä me sitten tilaajan voidaan tehdä, jotta jokainen urakoitsija tietää oman velvollisuutensa aikataulun laadinnasta? Ensimmäisenä täytyy varmistaa, että jokainen sopijapuoli ymmärtää millaisesta kokonaisuudesta on kyse. Meidän tilaajina on myös hyvä pohtia hankkeen toteutusmuotoa suunnitellessa, että millä varmistamme aikataulussa pysymisen ja onko se kyseisessä hankkeessa kuinka oleellinen. Yksikertaisimpia ovat tietenkin ne hankkeen, joissa aikataulun laadinta on valtuutettu yhdelle urakoitsijalle. Alistamissopimusten kautta kannattaa myös kokonaisaikatulu vastuuttaa yhdelle toimijalle.

Suojaaminen

Tässä pykälässä määrätään urakoitsijan vastaamaan omien tavaroiden lisäksi suojaamaan urakkaan kuulumattomat rakennusosat ja ympäristö heidän työsuorituksen aiheuttamasta vahingoittumisesta ja tahriintumisesta.

Kuinka me tilaajina voimme edesauttaa sitten tilaajina, että urakoitsija onnistuu tässä suojaamisessa? Tähän on moniakin keinoja. Hyvä vuorovaikutus ja ympäristön tuntemus auttavat tässä huomattavasti. Käsittelin osittain tätä asiaa videossani, jossa puhuin työmaiden haitan hallinnasta.

Meidän on syytä tilaajina tiedostaa hyvissä ajoin mitä haittaa ja häiriötä työmaa tulee aiheuttamaan ja arvioida näille hallintakeinoja.

Urakan aikainen jätteiden lajittelu ja poisto sekä työmaa-alueen puhtaanapito

Urakoitsija vastaa siis työmaa-alueensa puhtaanapidosta ja jätteiden lajittelusta asianmukaisesti ja varmistaa, että työsuorituksensa jälkeen joko seuraavalla urakoitsijalla tai tilaajalla on mahdollista tulla suorittamaan omaa tekemistään.

Kuinka voimme sitten tilaajina mahdollistaa tämä? Keinoja on tässä monia. Varmistetaan, että urakoitsijalla on riittävä työmaa-alue esimerkiksi asianmukaiselle jätteenkäsittelyllä. Mielestäni tämä kohta on myös mielestäni erittäin tärkeä työturvallisuustekijä työmailla ja meidän tilaajina tulee suhtautua siihen vakavasti. Tässä vaaditaan tyypillisesti myös managerointi puolta ja jatkuvaa valvontaa ja sitä myötä riittäviä resursseja tilaajalta myös toteuttaa tätä valvontaa. Nämä ovat onneksi nykyään monelle urakoitsijalle myöskin selkeitä asioita mistä pidetään huolta. Työkaluina TR- ja MVR mittaukset ovat oivallisia tapoja varmistaa myös näitä. Näille mittareille voidaan myös tarvittaessa luoda tavoitetasoja, kunhan mittaukset toteutetaan asianmukaisesti ja neutraalisti.

Urakkaansa varten tarpeellisten teiden ja muiden rakenteiden tekeminen ja purkaminen

Tässä kohdassa urakoitsija siis velvoitetaan tekemään tarvittavat kulkuyhteydet, jotta he voivat suorittaa oman tehtävänsä. Meidän tilaajina on hyvä luonnollisesti hyvissä ajoin varmistaa, että urakoitsijan on mahdollista nämä myös asianmukaisesti toteuttaa ja toisaalta valvoa, että ne ovat myös asianmukaiset.

Nämä ovat myös erittäin oleellinen osa turvallista työmaata, joten meidän täytyy tilaajina olla tarkkana, että ne ovat asianmukaisia. Osittain esimerkiksi väliaikaiset sillat ovat tarkasti viranomaisten puolelta valvottuja rakenteita.

Urakoitsijan hankittavaksi kuuluvien suunnitelmien ja piirustusten toimittaminen riittävän ajoissa tarkastettavaksi

Se mitä kuuluu urakoitsijan suunnitelmiksi määräytyy merkittävästi sillä millainen urakkamuoto on hankkeelle valittu. Tässä meidän siis tilaajina kannattaa jo hyvissä ajoin pohtia millainen hanke on kyseessä. Pohtia kannattaa kenellä on paras osaaminen ja lähteä myös osittain sitä kautta pohtimaan vastuunjakoa esimerkiksi suunnitelmien laadinnan osalta.

Toinen osa tätä kohtaa viittaa suunnitelmien ja piirustusten toimittamisesta hyvissä ajoin. Nämä kannattaa ilman muuta sopia tarkkaan, eli milloin suunnitelmien pitää olla toimitettu ja kuinka kauan niihin on aikaa reagoida. Tällä varmistetaan sujuvat käytännöt toteutuksen aikana. Tilaajan meidän on myös hyvä miettiä tähän riittävä resursointi.

Käyttö- ja huolto-ohjeiden toimittaminen

Urakoitsijan vastuulla on toimittaa siis käyttö- ja huolto-ohjeet. Tämä on jatkuva haaste tilaajan näkökulmasta ja aiheuttaa myös urakan vastaanoton jälkeen ongelmia, mikäli kyseisiä dokumentteja ei ole toimitettu. Tilaajina meidän rooli on siis pitää jatkuvasti yllä tilannekuvaa siitä missä näiden dokumenttien osalta mennään. Ne ovat tulevan huollon ja ylläpidon kannalta erittäin tärkeitä dokumentteja. Laatikaa siis tarkat käytännöt siitä miten ne toimitaan ja missä muodossa. Varmistakaa myös, että ne ovat sidottuina riittävällä vivulla maksueriin.

Urakoitsijan työnantaja-asemasta johtuvat velvollisuudet sekä hänen elinkeinotoiminnastaan aiheutuvat yhteiskunnalliset maksuvelvollisuudet

Tähän meillä on luotu hyvät käytännöt jo hankintavaiheessa. Tilaajina meidän kuitenkin on oltava koko ajan hereillä. Tämä velvollisuus on yksi keino estää harmaata taloutta. Valitettavasti näitä tapauksia, joissa velvollisuuksia on laiminlyöty, nousee esiin.

Urakoitsijan tätä kohdetta koskeviin muihin sopimuksiinsa perustuvat velvollisuudet

Tyypillisesti rakennusurakat ovat monimutkainen sopimuskokonaisuus, joka rakentuu useaan eri sopimukseen. Tilaajina meidän on tärkeää olla kartalla siitä, millainen sopimuskokonaisuus niistä muodostuu ja kuinka velvollisuudet on rakennettu. Hyvä on myös pohtia, kuinka alihankintaketjut tulevat rakentumaan.

Loppusanat

Pykälän lopussa todetaan vielä, että sopimukseen voidaan lisätä vielä tarvittaessa muita sivuvelvollisuuksia.

Kuten kirjoituksesta nousee esille, on meillä tilaajina merkittävä rooli myös sivuvelvollisuuksien osalta ja kuinka meidän toiminta voi mahdollistaa onnistuneen rakennushankkeen. Seuraavassa kirjoituksessa menemme sitten pykälään 3 Työmaapalvelut.

Jos sinulla on kysymyksiä tai haluat jakaa omia kokemuksiasi YSE:n soveltamisesta, jätä kommentti tai ota yhteyttä. Olen myös kiinnostunut kuulemaan, mitä aiheita toivoisit käsiteltävän tulevissa videoissa tai kirjoituksissani.

Alla myös video kyseisestä aiheesta.

Kiitos ja nähdään seuraavassa jaksossa!